Biologia: Kaupunkiekologia (lukio)
Summary
TLDRThis script delves into urban ecology, highlighting the significant role it plays as over 50% of the world's population resides in citiesâa trend that's escalating. It explores the urban heat effect, increased rainfall, and the impact of these factors on city ecosystems. The script also discusses the importance of green infrastructure, such as green roofs and urban parks, in enhancing biodiversity and mitigating environmental issues. Furthermore, it touches on the adaptability of urban wildlife and concepts like metapopulations, ecological corridors, and managed neglect as strategies for sustainable urban development.
Takeaways
- đł Urban ecology is a significant and growing field of study as more than 50% of the world's population now lives in cities, with this proportion expected to increase to 70-80% within 50 years.
- đïž Cities are characterized by high levels of built surfaces which have a substantial impact on the abiotic conditions, such as urban heat effect where temperatures are on average a few degrees higher than surrounding areas.
- đĄïž The urban heat effect is primarily due to the materials of city surfaces that efficiently absorb heat radiation and the low reflectivity due to dark surfaces.
- đ§ïž Cities tend to have higher average rainfall than surrounding areas due to the presence of more condensation nuclei from pollutants, which can also be influenced by human activities like cloud seeding.
- đ§ Rainwater in cities often does not infiltrate the ground due to extensive paving, leading to surface runoff and potential flooding, as well as a lack of groundwater replenishment.
- âïž Snowfall in cities can be significant during winter, but unlike in natural systems, it is quickly removed by human activities, affecting the local ecology.
- đ Light pollution is a typical feature of urban ecosystems, affecting both plants and animals, and can disrupt behaviors, hormonal functions, and navigation abilities.
- đ Noise pollution is associated with cities and can alter animal behaviors, such as birds simplifying their songs to be heard over the urban soundscape.
- đż Urban green spaces, such as parks and rooftop gardens, are important for biodiversity, water retention, and improving air quality, but their integration into urban planning is still in early stages in some regions.
- đŒ Urban flora often consists of a high number of non-native species introduced by humans, which must adapt to the unique conditions of city life, such as dealing with drought and pollution.
- đŠ Urban animals often have a commensal relationship with humans, relying on human-generated waste for sustenance, and can exhibit behavioral changes to adapt to the urban environment.
Q & A
What is urban ecology and why is it significant?
-Urban ecology, also known as city ecology, is a branch of ecology that studies urban environments, particularly densely built-up areas. It is significant because it examines how materials cycle, how organisms behave, and what happens to populations within these environments, which is crucial as more than 50% of the global population now lives in cities.
What is the current urbanization rate globally and in Finland?
-Globally, over 50% of people live in cities, and this percentage is expected to increase. In Finland, the urbanization rate is even higher, with approximately 80-90% of the population residing in urban areas.
How does the urban heat effect differ from natural ecosystems?
-The urban heat effect is a phenomenon where urban areas have higher temperatures than surrounding regions due to materials used in city surfaces that efficiently absorb heat radiation and the generally low reflectivity of these surfaces. This leads to average temperatures being a couple of degrees higher in cities compared to rural areas.
What is the impact of urbanization on precipitation patterns?
-Urban areas tend to have higher average rainfall due to the presence of more condensation nuclei from pollutants, which facilitate the formation of rain. However, the water does not stay in the urban system as it often runs off due to impervious surfaces like asphalt and is removed through drainage systems.
Why does snow not remain in cities as it does in rural areas?
-Snow does not remain in cities for long because it is actively removed by human activities such as plowing and salting. This removal of snow affects organisms by eliminating the protective layer that snow provides in rural areas.
How does light pollution in cities affect organisms and humans?
-Light pollution in urban ecosystems can disrupt the hormonal functions and seasonal rhythms of animals, complicate insect navigation, and affect plants' pollination. For humans, it can impact sleep patterns and overall health.
What is the role of green infrastructure in urban planning?
-Green infrastructure refers to the integration of vegetation into urban planning, such as incorporating plants into building walls or roofs, or designing urban parks. It helps in increasing biodiversity, managing stormwater, and providing aesthetic and health benefits to urban residents.
What challenges does green roofing face in Finland, and what are the potential benefits?
-Green roofing in Finland faces challenges due to the short growing season and the need to withstand heavy snow loads. However, the benefits include water retention to prevent flash floods, increased biodiversity, aesthetic value, and potential energy savings by insulating buildings.
How do urban animals differ from their rural counterparts?
-Urban animals often have a commensal relationship with humans, relying on human-generated waste for food. They tend to be more generalist in their ecological niche, adaptable to disturbances caused by human activities, and may exhibit behavioral changes to thrive in urban environments.
What is the concept of metapopulations in the context of urban ecology?
-A metapopulation is a group of populations that interact with each other, often moving between different habitats. In urban ecology, metapopulations are relevant because cities are fragmented, creating a network of habitats where species can move and interact, which is crucial for preventing local extinctions.
What is the ecological corridor and its significance in urban environments?
-An ecological corridor is a route that connects two habitats, allowing species to move between them. In urban environments, these corridors can prevent habitat isolation and promote gene flow, which is essential for maintaining biodiversity and preventing local extinctions.
What is managed neglect and how does it contribute to urban biodiversity?
-Managed neglect is a strategy where urban green spaces are left relatively undisturbed, allowing for natural processes like plant succession to occur. This approach can increase plant diversity and provide habitats for various species, contributing to the overall biodiversity of urban areas.
What is the edge effect and how does it influence biodiversity in cities?
-The edge effect is a phenomenon where the boundaries between two different habitats have higher biodiversity than the habitats themselves. In urban settings, the edge effect is pronounced due to the abundance of habitat edges, allowing species to exploit resources from both adjacent ecosystems.
Outlines
đł Urban Ecology and Its Impact on Environment
The first paragraph introduces urban ecology, emphasizing its significant role in studying city environments. It discusses the rapid urbanization trend, with over 50% of the world's population living in cities, a proportion expected to increase to 70-80% within 50 years. Urban ecology focuses on the study of densely built environments, examining material cycles, organism behavior, and population dynamics within cities. The script highlights the urban heat effect, where city temperatures are higher due to materials absorbing heat radiation and the lack of vegetation and evaporative cooling. It also mentions higher precipitation in cities due to increased aerosols from pollution, but notes that this water quickly drains away due to impermeable surfaces, leading to potential flooding and lack of groundwater replenishment. The paragraph concludes with the observation that snow in cities does not persist, affecting organisms that rely on it for protection.
đ Effects of Urbanization on Wildlife and Ecosystems
This paragraph delves into the effects of urbanization on wildlife, including disruptions to hormonal functions and seasonal rhythms in animals, navigation issues for insects, and the impact on plant pollination. It also touches on the effects of light pollution on human health and bird song patterns, which have adapted to the noise levels in cities. The discussion extends to noise and chemical pollution, which are more prevalent in urban areas and affect air quality, a significant issue in many Asian cities. However, the script notes that Finland has relatively good air quality, largely due to its geographical features. The paragraph also highlights the importance of green spaces within cities, such as Central Park in New York, and the concept of urban fragmentation affecting biodiversity and living conditions.
đ» Urban Flora and the Role of Green Infrastructure
The third paragraph focuses on urban flora, noting that primary production in cities is much lower than in surrounding natural systems due to limited surface area for plant growth. Despite this, cities host a variety of plant species, often introduced by humans. The script discusses the importance of green infrastructure in urban planning, such as integrating vegetation into buildings and designing green spaces that blend into the urban environment. It mentions the early stages of green roofing in Finland, with research into lightweight moss roofing systems that can retain rainwater, increase biodiversity, and provide thermal benefits to buildings. The paragraph also considers the challenges of implementing such systems in Finland's climate, with its short growing season and heavy snow loads.
đŠ Urban Fauna and Ecological Concepts in Cities
The final paragraph explores the characteristics of urban animals, which often have a commensal relationship with humans, relying on human-generated waste. Urban species tend to be ecological generalists, adaptable to various food sources and disturbances. The script notes behavioral changes in urban animals due to the different selective pressures of the urban environment, such as the spread of boldness and curiosity in city systems. Examples of successful urban species, like the city pigeon and the seagull, are provided, along with the concept of metapopulations and the importance of ecological corridors to prevent local extinctions. The paragraph concludes with the idea of managed neglect in urban green spaces to increase plant diversity and the concept of edge effects, where biodiversity is higher at the boundaries of different ecosystems, a common feature in urban environments.
Mindmap
Keywords
đĄUrban Ecology
đĄUrban Heat Effect
đĄBiodiversity
đĄGreen Roofs
đĄUrban Wildlife
đĄMetapopulation
đĄEcological Corridors
đĄManaged Wildness
đĄEdge Effect
đĄUrbanization
đĄSewage Systems
Highlights
Urban ecology plays a significant role in understanding the ecological impacts of urbanization, which is increasing as more people move to cities.
Over 50% of the world's population currently lives in cities, with some countries like Finland having an urbanization rate of 80-90%.
By the next 50 years, it's predicted that 70-80% of the world's population will reside in urban areas.
Urban ecology is a subfield of ecology that focuses on the study of urban environments and their densely built structures.
Urban ecologists are interested in the same aspects as ecologists, such as material cycles, behavior of organisms, and population dynamics within the city.
The urban heat effect is a phenomenon where cities have higher average temperatures than surrounding areas, primarily due to the materials of urban surfaces absorbing heat radiation efficiently.
Urban areas tend to have less vegetation and evapotranspiration, contributing to higher temperatures.
Rainfall is generally higher in cities due to the presence of more condensation nuclei from pollutants, which aids in rain formation.
In cities, rainwater does not infiltrate the soil due to extensive paving, leading to surface runoff and potential flooding.
Snowfall in cities can be significant during winter, but it is quickly removed by human activities, affecting the local ecosystem.
Light pollution in urban areas can disrupt the behavior and biological rhythms of both plants and animals, including humans.
Noise pollution in cities has been shown to alter bird songs, requiring them to sing louder and simplify their songs.
Chemical and particle pollution are more prevalent in cities, affecting air quality and impacting the health of urban inhabitants.
Green spaces like Central Park in New York City are important for urban ecosystems, providing habitats and reducing the fragmentation of living environments.
Green infrastructure, such as green roofs, can help retain rainwater, increase biodiversity, and provide insulation for buildings.
Urban plants often have to adapt to drought conditions due to rapid runoff of rainwater in paved areas.
Animals in cities often have a commensal relationship with humans, relying on human-generated waste for sustenance.
Behavioral changes in urban animals are common as they adapt to the urban environment, which selects for different traits compared to natural systems.
The concept of managed neglect in urban green spaces, allowing for more natural growth and less maintenance, can increase biodiversity.
Edge effects, where the boundaries between different ecosystems increase biodiversity, are prominent in urban environments due to their fragmented nature.
Ecological corridors, such as overpasses for wildlife, can help connect fragmented habitats in urban areas and prevent local extinctions.
Transcripts
Moikka! Tervetuloa tÀmÀn nauhoituksen pariin. TÀssÀ katsotaan vÀhÀn kaupunkiekologiaa eli urbanisoitumisen ekologiaa.
Kaupunkiekologia on merkittÀvÀssÀ roolissa ja tulevaisuudessa luultavasti vielÀ merkittÀvÀmmÀssÀ,
sillÀ ihmisethÀn muuttavat kaupunkiin kauheaa kyytiÀ.
TÀllÀ hetkellÀ maapallolla yli 50 % ihmisistÀ asuu siis jo kaupungissa
ja esimerkiksi meillÀ Suomessa kaupungistumisaste on vielÀ paljon korkeampi:
80-90 % suunnilleen.
Kaupungistumista siis tapahtuu koko ajan ja ennustetaan, ettÀ
50 vuoden pÀÀstÀ 70-80 % maailman ihmisistÀ asuu jo kaupungeissa.
Kaupunkiekologia on siis ekologian osa-alue,
joka tutkii nimenomaan kaupunkiympÀristöjÀ eli tÀllaisia tiiviisti rakennettuja ympÀristöjÀ.
Kaupunkiekologeja kiinnostaa ihan tavallaan samat asiat kuin ekologejakin
eli se, miten aineet kiertÀÀ siellÀ, miten eliöt siellÀ kÀyttÀytyy, mitÀ populaatiolle tapahtuu jne.
Nyt jos me katsotaan tÀtÀ ihanaa kuvaa Hong Kongista, niin heti me nÀhdÀÀn, miten kaupunki eroaa luonnontilaisesta systeemistÀ.
Yksi silmiinpistÀvÀ asia on tietenkin rakennusten mÀÀrÀ
eli rakennettua pintaa on paljon, ja se vaikuttaa hyvin merkittÀvÀsti
nyt sitten nÀihin kaupungin abioottisiin eli elottomiin olosuhteisiin.
Jos me ensin tutkitaan nÀitÀ abioottisia olosuhteita, ympÀristötekijöitÀ kaupungissa, niin tÀssÀ nyt on ensimmÀinen, joka eroaa
luonnontilaiseesta ekosysteemistÀ, eli lÀmpötila.
TÀmmöinen lÀmpösaarekeilmiö eli urban heat effect
on nÀhtÀvissÀ tarpeeksi suurissa, tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa.
LÀmpötilat on siis keskimÀÀrin pari astetta korkeammat kuin ympÀröivillÀ alueilla
ja pÀÀasiassa tÀmÀ johtuu kaupunkien pintojen materiaaleista, jotka imevÀt tosi tehokkaasti sitÀ lÀmpösÀteilyÀ.
YleensÀ myös heijastuvuus on pieni, koska pinnat ovat tummia.
Toinen tekijÀ on esimerkiksi se, ettÀ kasvillisuutta on aika vÀhÀn, tuotantoa on aika vÀhÀn ja
tÀmÀ kasvien kokonaishaihdunta, joka jÀÀhdyttÀisi systeemiÀ, on tosi pieni.
Eli nÀistÀ syistÀ kaupungissa lÀmpötila on korkeampi.
Toki liikenne lÀmmittÀÀ ja se, ettÀ asuntoja lÀmmitetÀÀn ja siellÀ on usein energiantuotantoa.
Ihmisetkin ehkÀ lÀmmittÀÀ. En tiedÀ kuinka merkittÀvÀÀ tÀmÀ on, mutta
on toki muitakin tekijöitÀ. PÀÀsyy on se pintojen materiaali.
TÀssÀ kuvassa sitten toinen tekijÀ, joka on erilainen kaupungeissa, eli sademÀÀrÀt.
SademÀÀrÀt on keskimÀÀrin vÀhÀn suurempia kaupungissa kuin ympÀröivillÀ alueilla ja tÀmÀ johtuu pÀÀsosin siitÀ, ettÀ
kaupungin ilmakehÀssÀ siinÀ kaupungin pÀÀllÀ ja lÀheisyydessÀ on enemmÀn tiivistymishiukkasia.
Kuten tiedÀtte, niin sade vaatii syntyÀkseen 100 % ilmankosteuden ja sitten tÀmmöisen tiivistymisytimen.
Se tiivistystymisydin voi olla joku hiukkanen. Suolot ja suolat toimivat hyvin usein tiivistymisytiminÀ.
Ja kaupungissa on niitÀ pÀÀstöjÀ, jolloinka nÀitÀ tiivistymisytimiÀ myös on paljon.
IhminenhÀn kÀyttÀÀ tÀtÀ myös ihan tÀmmöisten pilvikoneiden avulla eli
on kokeiltu muutamia kertoja tai useamminkin itse asiassa
tÀtÀ sateen synnyttÀmistÀ ja esimerkiksi Pekingin olympialaisissa 2008
yritettiin tehdÀ kovasti sateita, jotka olisivat puhdistaneet sitÀ ilmaa ennen niitÀ olympialaisia.
Kaupungissa siis sataa enemmÀn, mutta on hyvÀ huomioida, mitÀ sille vedelle tapahtuu.
Se vesihÀn ei jÀÀ siihen systeemiin. Se ei imeydy maaperÀÀn, koska maa on hyvin pitkÀlti asvaltoitu.
Se tulee pintavaluntana ja toki viemÀreiden kautta pois siitÀ systeemistÀ.
Eli kaupungissa on nÀmÀ hulevedet,
jotka on nÀitÀ kaupunkien sadevesiÀ, jotka joskus aiheuttaa ongelmia kaupungissa, koska viemÀriverkot ei aina kestÀ
tÀmmöisiÀ yhtÀkkisiÀ sateita. Jos sataa paljon kerralla, niin voi olla, ettÀ kaupungissa tulvii helposti.
PohjavettÀ ei tietenkÀÀn pÀÀse muodostumaan, koska vesi ei imeydy siihen maaperÀÀn, eikÀ siitÀ sitÀ pohjavettÀ myöskÀÀn muodostu.
Sitten jos me mietitÀÀn niitÀ alueita, joissa on tarpeeksi kylmÀ lumen esiintymiselle, niin
tÀssÀ kuvassa nÀkyy nyt vÀhÀn kaupunkia ja lunta - ei ole kyllÀ nykyajan kaupunki, on 40-luvun Yhdyvallat - mutta asia tulee selvÀksi.
Eli kaupugissa sataa enemmÀn. SiellÀ voi tulla luntakin talven aikana merkittÀvÀsti.
mutta mikÀ on huomattavaa, on se, ettÀ se lumi ei jÀÀ sinne kaupunkiin. Eli ihmisen toimesta se sieltÀ
roudataan pois eli kolataan pois.
TÀmÀ vaikuttaa eliöihin merkittÀvÀsti siten, ettÀ lumen antamaa suojaa ei kaupungissa sillÀ tavalla ole
kuin ympyröivillÀ alueilla.
TÀssÀ kuvassa ollaan sitten italialaisessa kaupungissa ja tÀstÀ kuvasta nÀkyy hyvin valosaaste,
mikÀ on tyypillistÀ kaupunkiekosysteemille.
SitÀ valosaastetta saattaa olla sekÀ pÀivÀs- ettÀ yöaikaan, mutta yöaikaan pimeÀllÀ se tietenkin on selvempÀÀ.
Valosaaste vaikuttaa monilla tavoilla eliöihin, sekÀ kasveihin ettÀ elÀimiin.
Esimerkiksi elÀimillÀ se saattaa sotkea hormonaalistoimintaa ja vuosikausirytmiÀ.
Se saattaa vaikeuttaa hyönteisten suunnistamista.
Kasveilla, jos on vaikka yöllÀ kukkiva kasvi, niin se saattaa aiheuttaa sen, ettÀ pölyttÀjiÀ ei ole.
Ja muuta tÀmmöistÀ. Tottakai valosaaste vaikuttaa myös ihmiseen ja ihmisen terveyteen, esimerkiksi ihmisen unirytmiin.
TÀmÀn kuvan avulla voisi miettiÀ myös melusaastetta, joka liittyy kaupunkeihin ja haittaa eliöitÀ.
SitÀhÀn on esimerkiksi tutkittu, ettÀ lintujen laulu
on muuttunut kaupungissa ensinnÀkin siten, ettÀ pitÀÀ laulaa kovempaa
ja sitten tÀmmöiset monimutkaiset laulukuviot on saattanut typistyÀ aika yksinkertaiseen ilmaisuun:
esimerkiksi talitintillÀ tÀmÀ "titityy", joista olisi sitten tullut "tityy" yksinkertaistamaan asioita.
Valo- ja melusaasteen lisÀksi kaupungissa tietenkin on myös kemikaali- ja hiukkaspÀÀstöjÀ,
eli tÀllaisia vierasaineita on paljon enemmÀn
kuin ympyröivissÀ systeemeissÀ. Ja ilmanlaatu on esimerkiksi merkittÀvÀ tekijÀ monessa kaupungissa.
Itse Aasiassa paljon matkanneena, niin siellÀ on paljon kaupunkeja, joihin en ikinÀ muuttaisi pysyvÀsti ihan sen ilmanlaadun takia,
eli pÀÀstöt on niin kovat.
Suomessa meillÀ on aika hyvÀ tilanne, ettÀ Suomen kaupunkien ilmanlaatu harvoin pÀÀsee todella huonoksi.
Ilmanlaatuunhan vaikuttaa hirveÀsti se geomorfologia siinÀ ympÀrillÀ ja tuuli sinne ympÀrillÀ, ollaanko rannikolla ja tÀmmöiset asiat.
Nyt sitten tÀytyy muistaa, ettÀ kaupunki ei ole pelkÀstÀÀn rakennuksia ja asfalttia, vaan tÀmÀkin kuva on kaupungista.
Eli tÀssÀ on New Yorkin keskuspuisto Central Park ja kaupungista löytyy siis paljon myös viheralueita.
Kaupunkiekosysteemille hyvin tyypillistÀ on tÀmmöinen laikuttaisuus ja elinympÀristöjen pirstoutuminen.
SiitÀ puhutaan kohta vÀhÀn lisÀÀ. Puhutaan nyt kasvillisuudesta.
TÀssÀ kuvassa nÀkyy nyt kaupungin kasvillisuutta.
Yleisesti voidaan sanoa, ettÀ kaupungissa perustuotanto on paljon pienempÀÀ kuin ympÀröivissÀ systeemeissÀ.
Perustuotanto on siis esimerkiksi maakasveilla yhteyttÀmistÀ eli sitÀ, ettÀ ne rakentelee siellÀ niitÀ sokereita kuluttajille kÀytettÀvÀksi.
Perustuotanto on kaupungissa pientÀ sen takia, ettÀ sitÀ pinta-alaa niille kasveille ei ole jÀtetty niin paljon kuin koskemattomissa systeemeissÀ.
Kaupungissa kuitenkin on paljon kasvilajeja.
Kaupunkilajit tyypillisesti on ihmisen sinne tuomia eli siellÀ on paljon tÀmmöisiÀ
vieraslajeja, mitÀ ihminen on sinne istuttanut tai myös tahattomasti tuonut.
Ja kasveissa, varsinkin avoimilla paikoilla, on tÀmmöistÀ pioneerivaiheen kasvistoa.
Toki sitten löytyy kliimaksivaiheen puita, esimerkiksi jos ihminen ei ole niitÀ kaatanut ja on pÀÀttÀnyt niitÀ siellÀ pitÀÀ.
Lajistossa on paljon tÀmmöisiÀ kalliopaikan kasveja, koska sitÀ asfalttia on paljon ja asfalttien raoista
erilaiset kasvit sitten kasvaa.
Ja kuivuutta kaupungissa pitÀÀ kestÀÀ, koska vaikka siellÀ sataa paljon,
niin se vesi huuhtoutuu sieltÀ nopeasti pois, eli se on myös oleellista kaupungin kasveille.
Nyt kun kasvillisuudesta puhuttiin, niin voidaan samalla puhua myös vÀhÀn viherrakentamisesta.
Viherrakentaminen tarkoittaa siis sitÀ, ettÀ kaupunkisuunnittelussa
ja rakentamisessa otetaan huomioon tÀmÀ kasvillisuus.
Se kasvillisuus voidaan integroida osaksi sitÀ rakennusta, esimerkiksi seiniin tai kattoihin.
Tai sitten vihersuunnittelu voi myös olla sitÀ, ettÀ suunnitellaan nÀitÀ puistoalueita ja
jÀtetÀÀn niitÀ tarpeeksi sinne kaupunkiympÀristöön.
TÀssÀ kuvassa on Helsingin Meilahdesta tÀmmöistÀ sammalkattoa.
TÀmÀ on tutkimuskatto vielÀ toistaiseksi.
Viherrakentamisesta voisi sanoa, ettÀ se on Suomessa hyvin alkuvaiheessa vielÀ.
Se johtuu osittain siitÀ, ettÀ meillÀ on tÀmmöisiÀ vuodenaikaishaasteita. MeillÀ on pitkÀ talvi ja lyhyt kasvukausi,
lumikuormaa pitÀÀ kestÀÀ jne.
Eli tÀmmöinen perinteinen viherkatto, missÀ kasvaisi vaikka niittyÀ taikka muuta, niin se saattaisi olla vÀhÀn haastava.
Suomessa tehdÀÀnkin tutkimusta sammalkattosysteemeistÀ eli tÀmmöisistÀ ultrakevyistÀ sammalkatoista,
ja tÀmÀ tutkimus Meilahdessa on hyvÀ esimerkki siitÀ.
MitÀ iloa nyt nÀistÀ sammalkatoista ja viherrakentamisesta yleensÀkin voisi olla?
Yksi asia on se, ettÀ esimerkiksi tÀmmöinen sammalkatto pystyy pidÀttÀmÀÀn hulevesiÀ
aika hyvin. Eli se imee itseensÀ vettÀ, kun tulee vaikka rankkasade, ja se pÀÀstÀÀ sitÀ hitaammin sinne ympÀristöön,
jolloinka ei synny nÀitÀ hulevesipiikkejÀ.
Toinen tekijÀ on tietenkin se, ettÀ se lisÀÀ biodiversiteettiÀ kaupungissa. Monet lajit viihtyy tuossa katolla ja siellÀ on öttiÀisiÀ.
Se voi olla myös esteettisesti hyvÀ asia ja tavallaan tuo tÀmmöistÀ luonnonkokemista lÀhelle ihmistÀ,
ja toki pidÀttÀÀ hiukkasia jne.
Rakennusteknisesti se voi talvella lÀmmittÀÀ ja sitten kesÀllÀ taas jÀÀhdyttÀÀ rakennusta.
Rakennettua pinta-alaa on siis kaupungeissa paljon ja jos miettii vaikka kaupunkien kattoja,
niin se olisi kauhean kÀtevÀÀ, jos niillÀ pystyisi viljelemÀÀn.
Suomessa tosiaan kasvukausi on aika lyhyt, mutta lÀhempÀnÀ tropiikkia tÀmÀ voisi ihan merkittÀvÀsti
lisÀtÀ sitÀ viljelypinta-alaa, mitÀ on kÀytettÀvissÀ.
Sitten kaupunkien elÀimistÀ vÀhÀn. MinkÀlaisia ovat kaupunkien elÀimet?
Kaupunkien elÀimille tyypillistÀ on se, ettÀ
monilla on pöytÀvierassuhde ihmiseen eli tÀmÀ kommensalismisuhde
ihmisen kanssa. Eli ihmiselle siitÀ ei ole vÀlttÀmÀttÀ niin kauheasti haittaa, mutta sitten se
elÀin on riippuvainen vaikkapa ihmisen tuottamasta jÀtteestÀ.
YleensÀ kaupunkien lajit on aika vÀljiÀ ekolokeroltaan eli ne on ns. laaja-alaisia ne lajit.
Ja ne siis pystyy kÀyttÀmÀÀn esimerkiksi ravintonaan monenlaista lÀhdettÀ
tai ne pystyy pesimÀÀn monenlaisissa eri paikoissa.
Ne on aika aika joustavia ja niitÀ ei hÀiritse
ne kaikki hÀiriötekijÀt, mitÀ ihminen aiheuttaa eli melut, saasteet, valot ja maanmuokkaus jne.
Usein kaupunkien lajeilla havaitaan kÀyttÀytymismuutoksia
eli niiden kÀyttÀytyminen muuttuu jollakin tavalla, kun ne rupee sitÀ kaupunkiympÀristöÀ asuttamaan.
Se johtuu juuri siitÀ, ettÀ se kaupunki on erilainen systeemi kuin se luonnontilainen systeemi
ja valintapaine toimii eri suuntaan.
Esimerkiksi kaupunkiympÀristössÀ tÀmmöinen hyvin rohkea kÀytös saatetaan palkita,
jolloin tÀmmöinen uteliaisuus ja rohkeus ominaisuutena yleistyy siinÀ kaupunkisysteemissÀ.
TÀssÀ kuvassa on ainakin kaikille helsinkilÀisille tuttu elÀin eli citykaniini, joka on yleistynyt HelsingissÀ viimeisen 10 vuoden aikana
ja vÀlillÀ ihan ongelmaksi asti.
Nyt ilmeisesti kannat on taas saatu pikkaisen kuriin ja esimerkiksi kettua on alettu tapaamaan HelsigistÀ enemmÀn.
joka sitten rokottaa nÀitÀ citykanikantoja.
Myöskin ilmeisesti on ollut tÀmmöisiÀ tauteja liikkeellÀ, joka on sitten nÀitÀ citykaneja tappanut.
Citykani on menestynyt HelsingissÀ suhteellisen hyvin eli ensinnÀkin lisÀÀntyy todella tehokkaasti,
löytÀÀ ravintoa sieltÀ, ja ei ole ollut niitÀ petoja, jotka rokottavat sitÀ kantaa.
NÀmÀ ovat lemmikkipupuista ilmeisesti 1980-luvulla luontoon levinneet.
TÀssÀ sitten kuvassa naurulokki, joka on kaupungin menestyjÀ myös.
Toinen esimerkki on tietenkin pulu eli kesykyyhky, joka kaupungissa viihtyy oikein hyvin.
Monet linnut pÀrjÀÀvÀt kaupungissa. Ne eivÀt hÀiriinny niin paljoa nÀistÀ ihmisen toimista.
Ne pÀÀsevÀt lentoon. Ne pÀÀsevÀt pakoon.
Monet kaupungin menestyjÀlinnut pystyvÀt kÀyttÀmÀÀn hyvin monenlaista ravintoa eli ihmisten jÀtteitÀ sitten hyvÀksi.
No jos nyt esimerkiksi naurolokkia miettii, niin ei se vÀlttÀmÀttÀ enÀÀ pöytÀvierassuhde ole
siinÀ vaiheessa, kun se vie sinun jÀÀtelösi Kauppatorilla, niin voidaan todeta, ettÀ suhde ei ole enÀÀ hyvÀ.
Kilpailette samoista resursseista siinÀ vaiheessa.
Kaupungissa harvemmin tavataan esimerkiksi suuria petolintuja,
mutta kyllÀ HelsingissÀ esimerkiksi huuhkaja Bubi viihtyy ja nyt 2016 Suomenlinnassa myös huuhkajapariskunta pesii.
ja on siis kaupunkialueella. TÀmÀ on hienoa kehitystÀ, ettÀ kaupungin osaksi saisi tÀllaisia harvinaisempiakin vierailijoita.
Sitten kÀsite, joka usein nostetaan esiin kaupunkiekologian yhteydessÀ.
Se liittyy toki muuhunkin ekologiaan. Eli metapopulaatio.
Metapopulaatio tarkoittaa tÀmmöistÀ kokonaispopulaatiota, joka koostuu osapopulaatioista.
Eli se kokonaisuus on metapopulaatio.
Nyt esimerkiksi tÀssÀ kartassa on Ahvenanmaa ja tÀhÀn on merkitty Ahvenmaalla esiintyvÀ
tÀplÀverkkoperhosen esiintyminen tiettynÀ vuotena noilla mustilla tÀplillÀ.
Valkoiset tÀplÀt tuossa kartassa on semmoisia laikkuja, joissa sitÀ perhosta tavataan, mutta ei nyt sinÀ vuonna. Eli tÀmÀ on vuodelta 2005.
Metapopulaatiolle on tyypillistÀ se, ettÀ nÀmÀ osapopulaatiot ovat tekemisissÀ toistensa kanssa
eli siellÀ tapahtuu tÀtÀ alueellista vaeltamista, eli nÀmÀ eliöt liikkuvat laikusta toiseen.
SiellÀ tapahtuu paikallisia sukupuuttoja ja tavallaan metapopulaation tutkijoita kiinnostaa, ettÀ miten se koko dynamiikka toimii.
Nyt minkÀ takia tÀmÀ asia nostetaan esille usein kaupunkiekologian yhteydessÀ on juuri se, ettÀ kaupunki on hyvin pirstoutunut
ja laikuttainen kokonaisuus, jossa tÀmmöisiÀ metapopulaatioita esiintyy.
Suomessa tehdÀÀn maailman huippumetapopulaation tutkimusta Helsingin yliopistossa mm.
ja tosiaan Ahvenanmaata ja Ahvenanmaan tÀplÀverkkoperhosta on tutkittu jo pitkÀÀn.
TÀssÀ nyt edelliseen liittyen eli tÀssÀ nyt nÀkyy ekologinen kÀytÀvÀ.
Ekologinen kÀytÀvÀ tarkoittaa sellaista reittiÀ, millÀ on yhdistetty kaksi tÀmmöistÀ laikkua.
Eli jos se ympÀristö on pirstoutunut ja laikuttainen, niin siihen vÀliin voidaan rakentaa ekologinen kÀytÀvÀ.
Ja tÀtÀ ekologista kÀytÀvÀÀ pitkin ne lajit pÀÀsevÀt liikkumaan.
TÀmÀ voisi esimerkiksi ehkÀistÀ sitÀ paikallista sukupuuttoa, koska jos se ei ole niin eristyksissÀ se laikku
ja ne eliöt pÀÀsevÀt liikkumaan, niin niillÀ on paremmat mahdollisuudet selvitÀ.
Ja se voi olla tosiaan vaikkapa tÀmmöinen ylikulku.
esimerkiksi moottoritien ylimenevÀ ylikulku, mitÀ pitkin suuret ja pienemmÀtkin nisÀkkÀÀt pÀÀsevÀt kulkemaan.
Sitten tÀmÀn kuvan avulla sellainen kÀsite kuin hallittu hoitamattomuus.
TÀmÀ kuvakin on siis kaupungista. Se on otettu Kumpulasta. Se ei ole ihan kantakaupunkia, mutta
ratikan varrella kuitenkin.
Hallittu hoitamattomuus tarkoittaa sitÀ, ettÀ nÀitÀ kaupunkien viheralueita
jÀtettÀisiin pikkaisen enemmÀn omaan rauhaan.
Eli ruohoa ei leikattaisi sellaiseksi golf-pituiseksi eli parisenttiseksi,
vaan ettÀ kasvien annettaisiin vÀhÀn rehottaa.
Sinne jÀtettÀisiin vÀhÀn lahopuuta eikÀ siivottaisi aina kaikkea pois, niinkuin meillÀ ihmisillÀ on aina tarve tehdÀ.
TÀmÀ lisÀisi sitÀ lajimonimuotoisuutta viheralueilla.
Nyt tÀssÀ on tietenkin kaksi asiaa. Sitten jos miettii, ettÀ vaikka HelsingissÀ, ettÀ me halutaan vÀhÀn
jÀttÀÀ se ruoho leikkaamatta ja annetaan heinien ja ruohon kasvaa vÀhÀn pidemmÀksi,
niin se saattaisi lisÀtÀ esimerkiksi punkkien mÀÀrÀÀ huomattavasti, joka on puolestaan terveysriski.
Eli sitten kaupunkisuunnittelussa pitÀÀ tasapainoilla tÀllaisten asioiden kesken.
VielÀ tulee yksi kÀsite eli reunavaikutus. Sekin on termi, joka liittyy ekologiaan ihan yleisestikin,
mutta usein nostetaan kaupunkiekologian yhteydessÀ esiin ja se johtuu siitÀ, ettÀ kaupungissa on paljon nÀitÀ reuna-alueita.
Reunavaikutus tarkoittaa siis sitÀ, ettÀ meillÀ on kaksi erilaista elinympÀristöÀ.
TÀssÀ kuvassa esimerkiksi meillÀ on tÀmÀ pelto ja sitten tÀÀllÀ on metsÀÀ.
Reunavaikutuksen mukaan sitten tÀssÀ systeemien reuna- eli raja-alueilla
biodiversiteetti on suurempi kuin nÀissÀ systeemeissÀ yksittÀin.
Eli reunavaikutus lisÀÀ biodiversiteettiÀ; yleensÀ puhutaan siitÀ lajidiversiteetistÀ.
Se johtuu siitÀ, ettÀ tuossa raja-alueella eliöt pystyvÀt kÀyttÀmÀÀn resursseja molemmista systeemeistÀ
eli ne tavallaan ottavat hyödyn molemmista systeemeistÀ irti.
Reunavaikutus tosiaan on selkeÀÀ kaupunkiympÀristöissÀ, koska siellÀ on paljon laikuttaisuutta ja paljon nÀitÀ reuna-alueita.
Perehdy verkon avulla aiheeseen lisÀÀ, kertaa kÀsitteet ja katso vaikka esimerkkejÀ
minkÀlaisia asukkeja kaupungeista löytyy, vaikka omasta kotikaupungista tai maailman suurkaupungeista.
Weitere Àhnliche Videos ansehen
Sponge cities: a solarpunk future by 2030 | Future Explored by Freethink
What is Urban Planning? Crash Course Geography #47
Laura Gatti - Enhancing City Resilience by Green Infrastructure Improvement - Prezantimi 03
Geografi Kelas XII (5) Struktur Keruangan serta Perkembangan Kota
How Singapore Uses Science to Stay Cool
Sustainable Cities: Crash Course Geography #49
5.0 / 5 (0 votes)